Piristys ja herätys!

Ihanainen Mari <3
piristi mun päivääni tällä



Tämän tunnustuksen toiveena on, että tämä jaetaan eteenpäin seitsemälle (7) blogille, ja että samalla kerrotaan seitsemän asiaa, mitä ei ole vielä blogissa kertonut.

Mulle vielä aika helppo homma, kun ei tämä blogitaival kovin pitkä eikä aktiivinen ole ollut. Mutta jos tää tästä, näin talvea kohti on enemmän aikaa istua tässä koneellakin! :)

1. Meidän pyykkihuolto pesua lukuunottamatta hoidetaan olkkarissa.
Ärsyttävää, kun koko ajan on teline täynnä ja tuossa näkyvillä, mutta kamalan kätevää myös, kun niitä voi laitella ja samalla olla poikien kans tai katella telkkaria. Kesäisin meidän kaikki pyykit kuivataan ulkona.

2. En juo kahvia.
Teetä juon kylmällä ilmalla, kaapissa pitää olla aina appelsiini-rooibosta ja hunajaa.

3. Unohdan aina kastella kukkia ja herään siihen asiaan vasta, kun kukat on jo aika nuupahtaneita... Tai jopa kuolleita. Ainoastaan kylpyhuoneen ja keittiön kukat saa säännöllistä hoivaa.

4. Tanssin lasten kanssa Fröbelin palikoita ihan tosissaan :D
Se on ehkä yks hauskimmista meidän yhteisistä jutuista. Olkkarin lattialle tilaa, sivuun kasa peittoja levähtämistä varten, omia soittimia laatikollinen mukaan ja musiikki täysille. Ah!

5. Käytän villasukkia kesät talvet, mutta en osaa itse tehdä niitä.
Äiti ja mummu hoitavat sen puolen erittäin kiitettävästi <3

6. Lukisin paljon enemmän kirjoja, kuin tällä hetkellä luen, jos vaan ehtisin ja malttaisin.
Omistan satoja kirjoja ja käyn niitä joka vuosi läpi myös siinä tarkoituksessa, jos raaskisin myydä jonkun kirpputorilla. Mutta ei, kaikkiin liittyy jokin muisto tai tunne enkä raaski.
Käyn myös kirjastossa ja palautan kirjat myöhässä ja maksan sakkoja. En vaan osaa palauttaa kirjoja ajoissa, lukisin ja pitäisin niitä vaikka kuinka kauan!

7. Tykkään leipoa. En yleensä kokeile mitään uutta, vaan leivon samoja, mitä ennenkin. Sitten jos uskaltaudunkin kokeilemaan jotain uutta ja onnistun, niin liitän sen leivottavien listaani jatkossakin :)

Lähetän tunnustuksen edelleen Elohiirelle , Nunniannille sekä anrinkolle , Tiuhkalle ja Uuden kuun Emilialle

Heidän blogejaan useimmiten selailen, ihan huvikseenkin ja vaikka ei olis uusia päivityksiäkään tullut. Ihanaa inspiraatiota ja hyvää mieltä!


Meidän syksy aloitettiin pienimuotoisella kurssilla, siitä lisää seuraavalla kerralla!

Tutustumista

Joka päivä saan ihmetellä ja ihastella tätä poikien maailmaa.
On se hiukan erilainen, kuin tyttöjen.


Juhannusruusut omasta pihasta ja sepän takomat naulat
sopivat molemmat hyvin koristeiksi.


Kaunis kori sopii hyvin työrukkasten säilytyspaikaksi.


Pyyhe sopii jättää likaiseksi, vaikka "puhtaat" kädet on siihen jo kuivattu.



Leikkimökki sopii leikkeihin,
se on puiden, kivien ja kaikenlaisten työvehkeiden varasto.
Ei mikään päiväkahvien paikka eikä nukkejen koti,
niinkuin itsellä on ollut.

Tutustuminen jatkuu!

Huvittelua

Viime viikonloppuna vietimme koko perhe päivän Särkänniemessä.
Matkan järjesti ja kustansi paikallinen kyläyhdistys, joten bussilla liikuimme ja mukavaa seuraakin oli oman perheen lisäksi matkalla.

Melkein koko päivän satoi, mutta eipä se paljon menoa haitannut!
Jonoja ei ainakaan laitteisiin ollut yhtään.

Nuoremmasta pojasta hauskinta taisi olla kaikki laitteet,
mihin pääsi isoveljen kanssa.
Vanhempi taas tykkäsi eniten törmäilyautoista isin kanssa ja
perinteisestä possujunasta.
Kaikkien yhteinen suosikki oli Taikajoki,
mikähän siinäkin aina vetoaa?



autoilua


Pientä jännitystä taisi olla ilmassa myös, onneksi on veikka turvana!




Itse en niin tykkää käydä missään laitteissa, nautin vaan mukavasta tunnelmasta ja lasten ilosta. Ja niistä delfiineistä, niistä ei vaan voi olla pitämättä!

Hiljaiseloa - mutta vain blogissa

Olisikohan sittenkin pitäny aloittaa blogi vasta syksyllä, kun kiireet on ohi?
Ei millään meinaa ehtiä/jaksaa/viitsiä tehdä mitään ylimääräistä, kun hetkeks saa istahtaa.



Kasvimaa on kunnossa. Piha on muutenkin suht kunnossa.
Matot on pesty ja ensi talveksi on puut tehty (kiitos rakas!)



Kesälehti, jonka päätoimittaja olen, on melkein painoa vaille kunnossa.
Huomenna tulee vielä korjattu vedos ja sitten se lähtee painoon.

Omat vuorosanat kesäteatterissa on kunnossa. Aika hyvin opeteltu.
Huomenna ryhmäharjoitukset jatkuvat ilman paperia kädessä.




Lapset ja mies on kunnossa. Ovat saaneet rakkautta ja rutistuksia,
ruokaa ja puhtaita vaatteitakin.
Miehen kanssa käytiin tanssikurssilla ja oon ehtinyt leikkimäänkin enemmän.

Sohvaprojektissa loppu häämöttää. Päällystämme siis äitini kanssa uudelleen isovanhempieni vanhan sohvan. Maailman paras istua!
Äiti on kyllä tässä tehnyt suurimman työn, mun tehtävä on lähinnä olla assistentti. Ja oon ollu aika huono sellainenkin.



Oma inspiraatio on kunnossa. Väsäilen nappihelmiä, tyynyliinoja,
mieli tekis ommella vaatteitakin, mutta SIIHEN ei vielä ole aikaa.
Ehkä sitten, kun mies ja vanhempi poika lähtevät viikon edellä meitä
kesälomareissuun. Sitten kannan ompelukoneen keittiön pöydälle ja surruttelen
pienemmän päikkäriajat. Ellen nuku itsekin ;)

Koti sisältä on SUHT kunnossa. Ei ihan, koska ensimmäisenä aamulla pojat juoksevat pihalle. Eikä mun sisätöistä tietenkään tuu mitään, koska lähden perässä itekin pihalle. Huomenna pyysin miestä laittamaan oven aamulla lukkoon, jotta ehdittäis imuroimaan ennen ulos lähtöä. Julma äiti :D


Kuvassa on kylläkin ikkuna, esikoisen kuvaamana.

Jospa nyt lähtis sänkyyn piikkimatolle vielä hetkeks miettiin tulevaa projektia, johon suunnittelen, rakennan ja järjestän eräänlaisen luontopolun ja unikin tulis joskus. Ainiin pyykit eka...

Kiirusta siis, mutta ihan ihanaa kiirusta!

Talon aarteita osa 1

Me asutaan mun miehen isoisän rakentamassa talossa. Isoisä itse kuoli jo suht varhaisella iällä ja taloon jäivät asumaan hänen vaimonsa eli miehen mummo ja heidän viisi lastaan. Silloin täällä oli myös eläimiä, kanoja, lehmiä, kissoja, koiria ja olisiko ollut sikakin. Joka tapauksessa tämä meidän koti ja sen piharakennukset ovat täynnä kaikenlaisia aarteita niiltä ja myöhemmiltä ajoilta! Huvikseni niitä oon kuvaillut, joten tässäpä muutama otos, lisää sitten joskus myöhemmissä postauksissa.


Mies kertoi salaperäisesti, että nuo kenkälestit kuuluvat ullakollamme olevaan suutarinlaukkuun. Salaperäisesti varmaan sen takia, etten menisi sinne pönkimään ;D Löysin nuo kuitenkin eräästä ulkorakennuksestamme ja laitoin pikkueteisen naulakkoon roikkumaan. Ihanat!



Vaarinkalja-pulloja, Karhulaa, Riihimäkeä, puulaatikoita, pulloja, purkkeja...













Ihana pitkä penkki löytyi riihestä enkä oikein tiedä mitä sille tekisin.
Toisaalta olisi kiva pitää sellaisenaan, mutta varsinkin jalkojen väritys vähän tökkii, ne ovat oranssit... Eikä tuo istuinosakaan kovin hyvässä kunnossa ole. Mutta istuinosan väristä pidän kyllä, kaunis vanha vihreä.

Enemmänkin räpsin kuvia, mutta en viitti niitä laittaa jakoon.
Ihan siitä syystä, että nyt voin ottaa parempiakin! Oma kamerani on surkeassa kunnossa ja harkitsin jo ostavani uuden... Mutta toimin ensimmäistä vuotta täällä kylän kesälehden päätoimittajana ja sainkin työsuhdekameran sieltä! Jihuu, nyt vaan käyttöohjeita selailemaan ja opettelemaan kuvauksen saloja :)



Meidän kylppärin nykyiset verhot ;)











Oon ollu niin hurjassa menossa muutaman illan, ettei olo oo yhtään kotiäitimäinen.
Lauantaina lähdin miehen kehotuksesta naapurikaupunkiin baariin, ihan ex tempore. Hain kälyni kyytiin ja yhdessä mentiin, oli loistava reissu! Itse olin kylläkin selvinpäin ja autolla huristelin aamun sarastaessa kotio, mutta se ei haitannut tippaakaan. Laulettiin karaokea, tavattiin kavereita ja tuttuja, nähtiin valomerkki, syötiin grillillä ja puoli kuusi aamulla olin sit vihdoin kotona. Seuraavana päivänä väsytti, mutta kyllä kannatti!

Lauantai-iltana oli ensimmäiset kesäteatterin harjoitukset, semmoisessakin näyttelen!
Ihan vaan luettiin käsikirjoitus läpi ja tutustuttiin rooleihimme.

Sunnuntai vietettiin ihan perheen kesken, mutta taas tänään illalla olin sitten kokoustamassa tuon kesälehden tiimoilta. Onneks loppuviikko on kiireetön!
Onhan se kiva päästä vähän jo enemmän liikkumaan, kun on ollut niin kiinni tuossa pienimmässä.
Eihän sitä tiedä, kuinka kauan tätä iloa kestää ;)

Aurinkoa!

Olin aatellut kirjoittaa pitkät pätkät kuluttamisesta, kun oon sitä nyt hirveästi pohtinut. Säästän teidät kuitenkin enemmältä, mutta jotain nyt kuitenkin kirjoitan... Mietin että miks pitää ostaa kaikennäköstä tavaraa, vaikka ei välttämättä tarvis mitään? Miten pystyis ostaan vaan sellaista, mitä TODELLA tarvitsee? Eikä sortuis niihin mielitekoihin... Mulla ei oo semmosia hetken mielitekoja, vaan enemmänkin pitkällisiä harkintoja ja päähänpinttymiä, että jotain on saatava. Vaikka ei siis tarviskaan. Tai tarvis, mutta ei nyt niin välttämättömästi. Tai niin montaa. Mutta kun se joku on niin ihana. Ja mielessäni perustelen itselleni, että kuinka käytännöllinen se jokin olis. Ja ekologinen. Ja suomalainen. Ja ihana. Ja tarpeellinen, tietty.
Mutta ei se ehkä oo niin kovin ekologista ostaa turhaan. Hmmm.

Tässä esimerkissä siis puhuin bambuisista tiskiräteistä, joita oon tilannut täältä --> www.kierti.fi (ja tähän väliin vielä tieto, että en oo vielä keksiny, miten saan tuon osoitteen näkymään linkkinä ;) ). Ensin tilasin kokeeks ihan pari. Sitten todettuani ne loistaviks, niin tilasin pari lisää. Aattelin, että niillä pärjää ihan hyvin. Kuten pärjääkin. Mutta sitten tuli uutuutena hammpuinen tiskirätti! Pakkohan sitäkin oli testata... Ja todeta vielä paremmaks! Ja äskettäin tuli uudet kuviot rätteihin ja tilasin taas kaksi. Vaikka en olis enää tarvinnut, mutta kun ne oli niin ihania! Ja pojat ihastui pyöräkuvioihin myös. Seliseli.

Kuitenkin päätin ottaa itteeni tän seurauksena niskasta kiinni ja yrittää olla nyt ostamatta mitään tarpeetonta. Vain ruokaa saan ostaa ja lankaa, josta teen itselleni kaverin juhliin yläosan. Katotaan, kuinka onnistuu ;)

Tänään oli ihanan aurinkoinen päivä. Aamulla aattelin, että ei tästä päivästä tuu mitään. Pienempi poitsu huusi tissin perään koko yön ja nukuin maksimissaan pari tuntia. Isompi poika taas oli nukkunut loistavasti ja virtaa riitti. Mutta päivä menikin oikein mukavasti!



Aamupäivällä jatkettiin ullakon siivousta ja löydettiin sieltä muun muassa mun vanha kamera. Esikoinen omi löydön heti itselleen ja pienemmän nukkuessa päikkäreitä meillä olikin valokuvaussessiot.



Pienet torkutkin siinä lämpimässä saattoi ottaa, vein vielä täkin päälle lämmikkeeks.


Kun pikkuveli heräsi, syötiin vähän välipalaa rappusilla


Kaiken hyvän lisäks mies sai vielä vapaapäivän huomiseks, kun sai työmaansa valmiiks etuajassa, joten mä saan huomenna rauhassa SIIVOTA, jippii! Jospa sais vielä kunnon unetkin tänä yönä, niin ah. Ei meidän kaikki päivät näin aurinkoisia oo, joten kerrankin on voinut nauttia! :)

Pääsiäistä

Meille ei oo vielä muodostunut kummempia pääsiäistraditioita.
Virpomassa kävin isomman pojan kanssa, mutta sillä lähinnä toivoteltiin noille lähimmille naapureille hyvää pääsiäistä ja vuotta, ei oltu kummemmin palkkioiden toivossa liikkeessä. Ehkä sit myöhemmin. Nyt poika olis toivonut omenaa palkkioksi :)



Ollaan vähän askarreltu. Huomenna on keitettyjä kananmunia välipalalla, maalataan niitä sitä ennen vesiväreillä. Miehen kotona on ollut tapana piilottaa suklaamunia, niinpä meilläkin niitä on nyt piilotettuna, huomenna saa etsiä. Hiukan haastavaa vaan tuon pienemmän kanssa, joka on allerginen sekä maidolle (siis suklaallekin) kuin kananmunallekin. Mutta hedelmänamusia on häntä odottamassa ja Kultasuklaan tummaa suklaata, joka on maidotonta! Ja hyvää ;)



Meillä ei syödä lammasta. Ei kumpikaan tykätä miehen kanssa sen mausta.














Kaikenlaisia herkkuja on ollut piilotettuna kyllä koko viikon, joten äitiin ei taida enää huomenna mahtua yhtään mitään makeaa...

<3

Tänään oli mun mummun 80-vuotisjuhlat. Ihana oli nähdä sukulaisia!
Ennen lähtöä ei keretty ottaan musta yhtään kuvaa, kun kerrankin olin laittautunut.
Tullessa näytin jo aika räjähtäneeltä:



Ostin tuon Monsoonin mekon huuto.netistä joskus viime vuonna ja ootan jo kesää, että pääsen kunnolla käyttään sitä. Ihanan värinen ja kivan mallinen. Nyt päällä oli Marimekon musta bolero, joten nuo edustan kirjailut ei kunnolla näkyneet :(
Kesällä sitten!




Aamua odotellessa, silloin mennään tarkistaan, onko kana muninut! Ja minne kaikkialle se on ehtinyt niitä muniaan viemään ;)